Monen yrityksen hallitus keskustelee strategiasta, kasvusta ja riskienhallinnasta. Harva keskustelee systemaattisesti toimitusjohtajan julkisesta läsnäolosta. Silti vuonna 2026 ”CEO Presence” eli toimitusjohtajan julkinen presenssi ja keskustelukyky tai -halukkuus ei ole vain viestintäkysymys. Se on kilpailukykykysymys.
Read MoreLinkedInissä kohistaan taas; postaukset eivät saa enää näkyvyyttä vanhoilla kikoilla, gurut jakavat ristiriitaista tietoa, ja yht’äkkiä yhden fiidialgoritmin sijaan siellä onkin niitä monta... Hjälp!
Ongelma on, että suurin osa julkisesta keskustelusta perustuu edelleen vanhaan ajatteluun.
Kun yhdistetään LinkedInin oma tekninen dokumentaatio, tuoreempi analyysi algoritmin toiminnasta sekä käytännön data postauksista, yksi asia nousee selvästi esiin:
Read MoreTekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin käydään tällä hetkellä paljon keskustelua. Osa arvioista on erittäin dramaattisia: tekoäly voi korvata suuren osan tietotyöstä hyvin nopeasti. Toiset taas korostavat, että vaikutukset ovat hitaampia ja monimutkaisempia.
Anthropic eli tekoälypalvelu Clauden taustayhtiö julkaisi muutama päivä sitten tutkimusraportin “Labor market impacts of AI: A new measure and early evidence”, joka pyrkii mittaamaan tätä muutosta uudella tavalla.
Read MoreTyönantajamielikuvan rakentaminen on pitkään lainannut logiikkansa markkinoinnista. Halutaan näkyvyyttä ja tavoittavuutta, tuotetaan huolellisesti hiottuja sisältöjä. Lopputuloksena syntyy tarinaa, joka näyttää oikealta, mutta opettaa vain vähän siitä, mikä todella toimii, missä osaajien kiinnostus syntyy ja missä se katoaa.
Kasvuhakkerointi tarjoaa rekrytointiin ja työnantajabrändin rakentamiseen toisenlaisen näkökulman. Kyse ei ole nopeammasta rekrytoinnista tai suuremmista hakemusmääristä, vaan ennen kaikkea nopeammasta oppimisesta. Rakenteellisesta tavasta testata oletuksia pienillä, palautettavilla kokeiluilla.
Read MoreTekoälykeskustelussa oletetaan, että kun ohjelmointi tehostuu, yritykset tarvitsevat vähemmän kehittäjiä ja työvoimakustannukset alenevat. Oletus on ymmärrettävä, mutta liian yksinkertainen. Kun yksittäisen kehittäjän tuottavuus moninkertaistuu, kyse ei ole vain tehokkuudesta, vaan siitä missä organisaation todellinen pullonkaula sijaitsee ja kenellä on valta.
Read MoreYritykset kertovat arvoistaan erityisesti nousukaudella. Vastuullisuus, ihmisyys, läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys ovat vakiosanoja strategioissa ja urasivuilla, mutta arvot ja työnantajan arvolupaus mitataan vasta silloin, kun tulee vaikeaa, esimerkiksi YT-neuvottelujen aikaan.
Read MoreMonet organisaatiot painottavat työnantajamielikuvan luonnissa erityisesti sitä yhtä tiettyä vaihetta: rekrytointia, ja vielä tarkemmin --> houkuttelua. Urasivut, some-kampanjat, hakijakokemus ja työnhakijoiden houkutteleminen yleisesti ottaen saavat suuren osan kaikista EB-resursseista ja huomiosta.
Read MoreOn tavallista puhua yrityskulttuurista yhtenä kokonaisuutena: “meillä on hyvä kulttuuri”, “kulttuurimme tukee kasvua” tai “työntekijä ei sopinut yrityskulttuuriimme”. Tämä ajattelu on aivan liian yksinkertainen ja jopa harhaanjohtava.
Read MoreOletetaan, että AI:n ennustettu murros työelämään on oikeansuuntainen. Ehkä ei vielä 12 kuukaudessa. Ehkä ei 80 % työpaikoista. Mutta riittävästi muuttaakseen urien dynamiikan. Tässä tilanteessa urastrategia ei voi olla sama 25-vuotiaalle ja 52-vuotiaalle. Alla on neljä erilaista pelikirjaa eri ikäisille osaajille. HUOM! Kyse tässä on siis tietotyöstä, ei niinkään muista ammattiryhmistä.
Read MoreMoni suunnittelee uraansa miettimällä mikä minusta tulee (isompana), kun nykyinen kehitys vaatii enemmänkin pohtimaan mihin arvonluontiin minua tarvitaan tai haluan itse fokusoitua?
Jos työsi arvo syntyy teknisestä tuotannosta (raportit, tekstit, koodi, analyysit), olet suoraan tekoälyn paineessa ja kiikarissa. Jos sen sijaan arvo syntyy suuntaviivoista, päätöksistä, kontekstista ja vastuusta, olet vahvemmassa asemassa.
Read MoreMitkä yhdistelmäroolit (AI + ihminen) nousevat? Ja miten urapolku kannattaa rakentaa seuraavalle vuosikymmenelle? Jos hyväksytään ajatus, että tekoäly tehostaa merkittävää osaa tietotyöstä nopeasti, yksi asia on jo selvää: Kilpailuetu ei synny siitä, että ihminen tekee enemmän kuin kone, vaan että tehdään eri asioita kuin kone.
Read MoreJos oletetaan kuten radikaali skenaario väittää, että AI tehostaa tai korvaa ison osan tietotyöstä ja vieläpä nopeasti, mitkä ammatit säilyvät suurimmaksi osaksi ennallaan?
Vastaus ei liity niinkään koulutustasoon, vaan työn luonteeseen.
Read MoreTekoälyn nopean kehityksen suorat vaikutukset ovat helppoja nähdä, koska AI koskee suoraan monien ammattien ydintehtävää. Suurimmat mullistukset tulevat kuitenkin usein välillisistä vaikutuksista.
Read MoreViime viikon somekeskusteluissa on pyörinyt poikkeuksellisen radikaali väite: uudet AI-mallit ovat niin tehokkaita, että merkittävä osa tietotyöstä voidaan automatisoida hyvin nopeasti. Ei kuudessa tai seitsemässä vuodessa, vaan hurjimpien ennustuksien mukaan jopa 12–18 kuukaudessa. Suhtaudutaan siihen toki varauksella vielä tässä kohtaa.
Read MoreJos kaikki pitävät työnantajabrändistäsi, se on todennäköisesti liian varovainen. Moni organisaatio rakentaa työnantajamielikuvaa kuin miinakentällä: varoen, tasapainotellen ja jatkuvasti peläten, että joku loukkaantuu. Lopputuloksena syntyy brändi, jota kukaan ei vihaa, mutta jota vielä harvempi oikeasti haluaa.
Read More
