Osa 2. Tekoälyn välilliset vaikutukset ammatteihin

… jos se korvaisi suurimman osan tietotyöstä 12–18 kuukaudessa. Jatkoa aiempaan pohdintaan viimeisen viikon keskusteluista miten paljon AI tulee muuttamaan työnkuvia ja ammatteja.

Tekoälyn nopean kehityksen suorat vaikutukset ovat helppoja nähdä, koska AI koskee suoraan monien ammattien ydintehtävää. Suurimmat mullistukset tulevat kuitenkin usein välillisistä vaikutuksista.

Jos AI korvaa tai tehostaa merkittävän osan tietotyöstä, vaikutus ei pysähdy siihen. Se alkaa muuttaa:

• Organisaatioiden rakennetta (muutos on jo käynnissä)

• Palkkarakenteita ja sopimusmalleja (osin jo muuttunut)

• Investointivirtoja (muuttuu jo)

• Koulutusjärjestelmiä (muuttuu liian hitaasti)

• Kulutuskäyttäytymistä (muuttuu viiveellä)

Ja sitä kautta se osuu yllättäviinkin ammattiryhmiin ja toimialoihin.

Katsotaan tätä kerroksittain.

Johtajat ja esihenkilöt

Ironisesti, jos asiantuntijatyö automatisoituu, johtajien työ vaikeutuu.

Miksi?

• Tiimit pienenevät

• Osaaminen / Osaamisvaatimukset muuttuu nopeasti

• Työnkuvat hämärtyvät ja monipuolistuvat

• Motivaatio ja epävarmuus kasvavat, sitoutuminen heikkenee, kulttuurin rakentaminen vaikeutuu

• Arvojen merkitys kasvaa, kun niistä kiinni pitäminen samaan aikaan vaikeutuu

Johtajan työ muuttuu operatiivisesta koordinoinnista:

• Muutoksen johtamiseen

• Eettiseen päätöksentekoon

• Teknologian käyttöönoton vastuullisuuteen

• Psykologiseen turvallisuuteen

• Inhimillisten tekijöiden ja vaikuttimien tunnistamiseen, ennakointiin ja johtamiseen

• Oppimisen ja kouluttautumisen johtamiseen, joka on oikeastaan jo käynnissä monella alalla

Välillinen vaikutus: johtamisen laatu nousee kriittiseksi kilpailutekijäksi.

Koulutus ja opetus

Jos tietotyö muuttuu radikaalisti, koulutus ei voi pysyä ennallaan, ja tunnetusti koulutussuunnittelu ylätasolla on aina huomattavasti tarvetta myöhässä…

Vaikutus kohdistuu:

• Yliopistojen opetussisältöihin

• Ammattikorkeakouluihin

• Yritysten L&D-tiimeihin

• Valmennus- ja koulutusalan yrittäjiin

• Verkkokoulutusalustoihin

• Koulutussisältöjen tuottajiin

Kun AI tekee rutiinianalyysin ja tekstintuotannon, mitä opetetaan?

Mahdollisesti:

• Kriittistä ajattelua

• Kysymysten muotoilua

• Monialaisuutta

• Eettistä (teknologia-)ajattelua

• Ihmisten kohtaamista, inhimillisiä motivaatiotekijöitä ja niiden tunnistamista sekä hyödyntämistä

• Henkilökohtaista palvelua ja asiakaspalvelutyötä

• Ihmisten johtamista ja motivointia, organisaatiopsykologiaa

• Oppimisen johtamista ja suunnittelua

Opettajan rooli siirtyy tiedon jakajasta ennemminkin ajattelun fasilitaattoriksi.

Toimistokiinteistöt ja kaupunkirakenne

Jos tietotyö automatisoituu ja tiimit pienenevät:

• Tarvitaanko yhtä paljon toimistotilaa, vai siirtyykö työ entistä enemmän kotiin tai muuhun etätyöhön?

• Muuttuuko hybridimalli pysyväksi, miten henkilökohtaiset kohtaamiset, tiimiytyminen ja sitoutuminen hoidetaan ja miten sitä johdetaan?

• Keskitetäänkö tiimit harvempiin, mutta luovempiin ja pitempikestoisiin kohtaamisiin, esim. tiimipäivä, tiimiytymisharjoituksia, yhteishengen luontia, luottamusharjoituksia, iltatapahtumia, yms.?

Välillinen vaikutus osuu:

• Kiinteistösijoittajiin

• Toimistotilojen suunnittelijoihin

• Kaupunkikehitykseen

• Lounasravintoloihin ja kahviloihin

Jos AI korvaa fyysisen läsnäolon ja ison osan tietotyöammatteista, tai muuttaa niiden luonteen enemmän koordinoinniksi ja valvonnaksi, se voi vaikuttaa jopa kaupunkikeskustojen elinvoimaan ja rakenteeseen pitkällä tähtäimellä.

HR-palveluyritykset ja rekrytointitoimistot

Jos yritykset tarvitsevat vähemmän perinteistä tietotyövoimaa:

• Volyymirekrytointi vähenee

• Projektipohjainen työ lisääntyy

• Freelance- ja AI-avusteiset tiimit yleistyvät

Tämä vaikuttaa:

• Headhunttereihin – heidän tarpeeseensa ja toisaalta heidän tapaansa tehdä työtään

• Henkilöstövuokrausyrityksiin – mitä ammattiryhmiä hyödynnetään jatkossa vuokratyönä

• Rekrytointiyrityksiin

• Ulkoistamiseen erikoistuneisiin yrityksiin

• Työvoimatarpeen kausivaihteluihin

Arvo siirtyy tekijöiden löytämisestä ”kyvykkyyden rakentamiseen”, työvoimatarpeen vaihteluiden manageeraamiseen, ja uudenlaisten sopimusmallien hallintaan.

Julkinen sektori ja verorakenne

Jos osa tietotyöstä katoaa tai tuottavuus kasvaa ilman työpaikkojen kasvua:

• Veropohja muuttuu, paine lisätä yritysverotusta henkilöverotuksen sijaan kasvaa

• Sosiaaliturvajärjestelmiä joudutaan tarkastelemaan

• Työttömyys- ja uudelleenkoulutusjärjestelmät kuormittuvat

• Yrittäjyys (varsinkin startup-yrittäjyys) kasvaa, yrittäjyyden tukiverkostojen ja työttömyysturvan uudistamisen tarve kasvaa

Vaikutus kohdistuu:

• Työvoimaviranomaisiin

• Poliittisiin päättäjiin

• Sosiaaliturvajärjestelmiin

• Ammattiliittoihin ja työttömyyskassoihin

AI ei ole vain teknologinen kysymys, vaan myös isossa kuvassa yhteiskuntapoliittinen kysymys.

Palkkarakenne ja keskiluokka

Jos AI tekee “hyvän keskiluokkaisen tietotyön” halvalla:

• Monella alalla palkkataso voi laskea

• Tuloerot huippuosaajien ja perusosaajien välillä kasvavat

—> Keskiluokan rakenne muuttuu

Tämä vaikuttaa:

• Kuluttajakysyntään

• Asuntomarkkinoihin

• Vähittäiskauppaan

• Lainamarkkinoihin

Välillinen vaikutus leviää koko talouteen. On kuitenkin huomattavaa, että samaan aikaan on hyvin mahdollista, että fyysisten ja käsityöammattien arvostus ja tulotaso kasvavat, joka kompensoi tietotyöläisten mahdollisesti laskevaa tulotasoa isossa kuvassa.

Fyysiset ammatit

Paradoksaalisesti AI voi vahvistaa perinteisiä ammatteja:

• Sähköasentajia

• Putkimiehiä

• Rakennusalan osaajia

• Huolto- ja kunnossapitoaloja

Jos tietotyö automatisoituu nopeammin kuin fyysinen työ, osa palkkaeroista voi tasoittua. Yhtäkkiä käsillä tekeminen ei olekaan varasuunnitelma vaan vakaampi vaihtoehto. Työn arvostuksen myötä tulotaso voi nousta, mutta lisääntynyt kilpailu alan töistä voi taas laskea palkkoja – tämän kohdalla on mahdoton toistaiseksi sanoa miten tulotasoille käy.

Luottamukseen perustuvat, ”henkilö-painotteiset” ammatit

·       Terapia (henkinen ja fyysinen)

·       Valmennus / koulutus

·       Neuvottelupainotteiset ammatit

·       Henkilökohtainen myyntityö

·       Johtaminen

·       Henkilökohtainen, paikan päällä tapahtuva asiakaspalvelu

·       Avustajat, tukihenkilöt, sosiaalityö

·       Neuvonantajat, mentorit

Vaikka AI voi tukea näitä ammattiryhmiä työn suunnittelussa ja tekemisessä sekä osin myös mittaamisessa ja valvonnassa, ihmiset voivat alkaa entistä enemmän arvostaa:

• Inhimillistä läsnäoloa

• Aitoutta

• Empatiaa

• Vastuun kantamista

• Kasvotusten tapahtuvaa keskustelua / neuvottelua / johtamista / neuvontaa

Luottamus voi muuttua niukaksi ”resurssiksi”, ja silloin siitä tulee kalliimpaa.

Iso kuva?

Jos AI mullistaa tietotyön, suurin vaikutus ei ehkä ole yksittäisissä ammateissa, vaan se on ”systeeminen”.

Se on:

• Organisaatiorakenteissa

• Työmarkkinoiden dynamiikassa

• Koulutusjärjestelmässä

• Kaupunkisuunnittelussa

• Sosiaalipolitiikassa

Ehkä kysymyksen ei pitäisikään olla mikä ammatti katoaa, vaan mikä rooli muuttuu niin paljon, että sen identiteetti, syvin olemus, katoaa? Ja mitä se tarkoittaa omalle toimeentulolle, työllistymismahdollisuuksille, urasuunnittelulle, ja isossa kuvassa yhteiskunnalle.